
Osallistuin viimevuonna Iloisenliftarin koulutukseen, malli-ja muotikuvaus ja koska olin erittäin tyytyväinen jo viimevuonna kurssituksen sisältöön niin olin vakuuttunut että vaikka osallistun toisen kerran samaan koulutuk- seen niin saan varmasti jotain uutta ja inspiroivaa kokemusta. Tänä vuonna sain myös kaverin mukaan ja toki on aina mukavaa että on seuraa ja joku tuttu jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia.
Tällä kertaa meitä oppilaita oli noin kymmenkunta ja kaikki oikeastaan enem- män tai vähemmän alalta leipänsä tienaavia (minä tietysti poikkeus) joten olin kohtuu hyvissä hoivissa.
Seilo aloitti aamukahvi rupeaman jälkeen taas kattavan omakohtaisen ko- kemuksen omaavana ker- tomaan alan entisistä ja nykyisistä trendeistä josta yksi mieleenpainuvin kom- metti oli se että ” 5-8 vuotta sitten suoma- laiset ei halunneet tulla kuvatuksi ja nyt iso osa kymmenenvuotiaasta aina sinne keski-ikäiseen saakka haluaa itsestää otettavan hyvän ja trendikkään kuvan”. Kysynnän on luoneet mm. erillaiset sosiaalliset mediat ja kuka ei meistä haluaisi olla niissä edustava, onhan ne paikkoja jossa miljoonat ihmiset saattavat kuvasi nähdä. Ja Seilon uskomuksen mukaan sen kysyntä vielä kasvaa. Samoin ymmärsin rivienvälistä että ns. perinteisemmät muotokuvat tulisi jäämään nykyistä vähemmälle ja rippi-, valmistujais-, ym kuvaukset on muuttaneet suuntaa juurikin tuonne “muotikuvan” suuntaan jolloin taas sen levittäminen sosiallisiin medioihin on trendikkäämpää.
Homma eteni taas Seilon omien caseiden, erillaisten nettisivustojen ja muiden perusteellisten pohjustuksien kautta sitten käytännön puuhiin, eli mentiin kuvaamaan.
Malleja taisi olla kaikenkaikkiaan 6 kpl, yksi meikkaaja ja sitten kaksi assaria eli varsin ammattimattimaista puuhaa. Nyt tuli ensimmäinen iso ero viime vuoden samaiseen kurssiin nähden eli kaikki kalusto kasattiin meidän edessä ja samalla Seilo selitti, perusteli ja kertoi miksi näin, samoin hän ehkä puhuin enemmän “kolleekoilleen” kun harrastelijoille joka oli varsin opettavaa. Toinen merkittävä iso ero aijempaan kertaan oli miten hän käsitteli malleja sekä ohjasi niitä, ei vaatinut malliltaan mitään mihin ei itsekkään olisi pystynyt näytti sekä meille että mallille erillaisia asentoja aina sik-sakista hylkeenpyrstöön eli laittoi myös itsensä peliin, uskon että se vapautti myös mallin sekä jotenkin loi tietyn fiiliksen mallin ja kuvaajan välille.
Viime kerralla ollessani kuvasin aika paljon ja nyt kun olin jo toistamiseen niin päätin etukäteen että koitan seurata enemmän mallin ja kuvaajan yhteistyötä kuin kuvata itse, no koulutuspäivä oli muutenkin erillainen mutta eipä kuviakaan tullut kuin 1/10 osa viimekerrasta, mutta opettavaista seurata kuvaajien ja mallin yhteistyötä jotka ei ole koskaan kohdanneet toisiaan, eli jos malli on kokematon niin kuvaajan rooli, heittäytyminen sekä kyky ohjata mallia nousee todella tärkeään rooliin, nyt näki meistä kuvaajista että selvästi tilanne jännitti, olihan kolleekoita ympärillä ja aijemmin tää on tehty mallin kanssa kahden.
Jälleen kerran ei voi kuin kehua koko Iloisen liftarin porukan asennetta tehdä selvästi itselleen rakasta duunia, ja olen aina jotenkin digannut Seilon tapaa kouluttaa, kaikki ei näytä eikä ole etukäteen suunniteltua ja kun (näitä tulee aina) ongelmia tulee niitä ei selitellä vaan korjataan ne nopeimmalla mahdollisella tavalla sekä mielestäni hieno juttu tuolaisissa kaupallisissa koulutuksissa on että koko ajan on ohjelmaa mutta toisaaltaan jokainen voi itse katsoa koska pitää taukonsa, eli paikalla oli jatkuva buffee, kahvit, salaatit, hedelmät, jogurtit sekä kakut. Olen jälleen kerran erittäin tyytyväinen päivän antiin ja toivon että Seilo jaksaisi jatkaa vastaavia koulutuksia, sillä koulutettavia on paljon :) Olen mukana jatkossakin, kiitos.
Pari kuvaa tuolla