Saaristo Open 2011 festari takana ja täytyy sanoa että toivon todella että festari tulee säilymään ja mahdollisesti kasvamaan, tunnelma festareilla on mielestä erittäin hyvä ja se on yksi niistä harvoista aikuisten festareista missä olen ollut ja jonne tahdon jatkossakin. Tänä vuonna annan erityisen suuren kiitoksen koko henkilökunnalle jotka oli kyllä erittain iloista ja palvelualtista samoin kun toki juhlaväkikin, oli loisto festari.

Sitten siihen toiseen hommaan eli kuvaamiseen tykitin molemmat päivät kuvia sekä artisteista että juhlaväestä mutta kuvaus on mulle vaan rakas harrastus niin osallistuin myös seurusteluun ja itse juhlimiseen.

Kuvaaminen itsessään on teknisesti tämänpäivän kameroilla äärettömän helppo laji omasit sitten minkä merkkisen kameran tahansa ja nykyään voi käyttää lähes kohtuuttomia ISOja ja bändikuvaus menee mielestäni kutakuinkin suhteessa 40/40/20 eli kameran tekniikka/tuuri/oma taito. Toinen homma festarikuvaamisessa on saada se yleisöfiilis tallennetua stilliksi ja ajaa itsensä tapahtumiin mukaan nyt huomasin taas että alkupäivästä oli vaikeaa kuvata ihmisiä ja loppuillasta kaikki halusivat tulla kuvatuksi.

Sitten se kipein juttu nyt minulle asetetut tavoitteet jäivät täysin saavuttamatta, osittain siksi että noudatin orjallisesti kuvaajille annettuja sääntöjä enkä ollut luova ja rikkonut niitä, sekä en ollut täysin tajunnut tehtävääni, tämä on se joka erottaa ammattilaiset harrastelijoista, ja juuri sopivasti sulannon blogi asiasta puhuukin kannattaa katsoa myös kommentit.

No joka tapauksessa itse nautin viikonlopusta ja mietin että miksi juuri tuo Saaristo Open mua aina “ojentaa” ?
Tämän vuoden kuvat